torstai 27. helmikuuta 2014

Maasta käsin

Linnut ne laulaa ja arska paistaa, taitaa tulla kevät! En kyl oikeen vielä usko, että helmikuussa voipi tulla kevät, mutta ei ois eka kerta, ku miä yllätyn.

Kovimmilla pakkasilla ratsastettiin maasta käsin. Eli ohjailtiin ja hallittiin hevosta niin, ettei oltu ite selässä. Se oli äärimmäisen mielenkiintosta ja opettavaista.

Maasta käsin -ratsastuksessa saa ihan eri näkökulman koko hommaan. Selässä ollessa ei juurikaan nää, mitä hevosen jalat duunaa, mutta kun seisoo itse siinä hevosen vieressä, näkee hyvinkin selvästi, mitä eri käskyt hevosen jaloissa saa aikaan.

Ihan ekaks me vaan talutettiin hevosia kentän ympäri. Tarkotus oli saada hevonen seuraamaan itseä niin, että riimunnaru roikkuu ihan löysällä. Tässä mitattiin nyt sitä, kumpi on johtaja. Taluttaminen, hah, helppo nakki! Niinhän sitä luulis... Mulla oli ihanainen Veikko ratsuna. Veikko on kova puskemaan ihan kylkeen kiinni ja käveli turvan mitan edellä meikäläistä. No ensinhän miä yritin taistella sitä 500 kiloa vastaan ja omalla olemuksellani saada omaa tilaa. Samalla jouduin kiskomaan riimunnarusta koko ajan, ettei heposeni ois menny menojaan. Tais olla meno vähän sitä, että Veikko talutti meikäläistä eikä meikäläinen Veikkoo :D Tiina huikkas sitte ohjeeksi, että heilauta riimunnarua hevosen turvan edestä samalla tavalla kuin laumassa hevonen heilauttaa häntäänsä, jos toinen hevonen tunkee liian lähelle. Näin tehden hevosen pitäisi antaa tilaa ja alkaa kulkea johtajan eli meikäläisen perässä, ei edellä. Ja heti, kun hevonen tekee oikein, lopetetaan heilauttelu ja annetaan riimunnarun löystyä eli palkitaan oikeasta käytöksestä. Uskomatonta, mutta se toimi! Ei ehkä ekalla heilautuksella eikä tokallakaan, mutta tarpeeksi monta toistoa ja Veikko kulki askelen verran mun takana ja naru roikku löysänä meidän välissä. Miä olin ihan, että V A U! "Hännän" heilauttelua sai tehdä aina silloin tällöin. Tietysti Veikko vähän testaili meikäläistä, että joko miä luovuttaisin sen johtajan aseman. Kun saimme hevoset kulkemaan perässämme, harjoiteltiin pysähtymistä. Tarkoituksena oli, että, kun johtaja pysähtyy, hevonen pysähtyy myös ilman erillistä käskyä. Ja Veikkohan pysähty! Se oli ihan käsittämätöntä. Miä olin oikeesti johtaja.

Seuraavaksi otettiin ohjat käteen ja seistiin hevosen vasemmalla puolella. Harjoiteltiin myötäämisen (eli palkitsemisen) ajoitusta. Käskettiin hevosta peruuttamaan vetämällä molemmista ohjista samanaikaisesti. Heti, kun hevosen toinen etujalka alkoi nousta maasta, myödättiin eli päästettiin ohjat löysäksi. Näin hevonen sai oikeasta toiminnasta heti palkinnon ja se tiesi tehneensä oikein. Peruuttamiskäskyä jatkettiin, jotta peruuttaminen saatiin jatkumaan, mutta aina, kun jompi kumpi  etujalka lähti nousemaan, myödättiin. Tämä oli tosi mielenkiintoista, koska nyt oikeasti näin, miten nopealla reaktiolla hevonen totteli minun käskyäni ja sain annettua sille palkinnon samantien. Satulassa istuessani en voi mitenkään nähdä hevosen jalkoihin vaan minun pitää tuntea liike persiillä. Ja perstuntuma näin aloittelijalla ei vielä kerro juurikaan mitään :D

Viimeinen harjoitus maasta käsin oli pohkeen väistö. Ohjat kädessä käskettiin hevonen eteenpäin. Ja ulko-ohjalla annettiin suunta. Sen jälkeen toisella kädellä annettiin pohkeenväistökäsky eli kädellä painettiin (sisä)kylkeen ihan niin kuin satulassa ollessa (sisä)pohkeella painettaisiin. Nopeita painalluksia ja heti kun hevonen alkoi väistää, lopetettiin käskyn antaminen eli palkittiin oikeasta käytöksestä. Tämä oli myös ihmeellistä katsottavaa. Nyt oikeasti näin, miten hevosen jalat liikkuu pohkeenväistössä (sivulle ja eteen). Ennen tätä minulla ei ollut mitään hajua, miten hevosen pitäisi mennä, vaikka tätäkin harjoitusta olen monesti tehnyt satulasta käsin!

Parasta tässä maastakäsittelytunnissa oli se, että lopuksi pääsimme ratsaille kokeilemaan oppimaamme. Ja nyt se perstuntumakin löytyi :D Nyt tiedän paremmin, miltä eri liikkeet tuntuu selässä istuessa, kun olen nähnyt ne maasta. Suosittelen kaikille lämpimästi!


2 kommenttia:

  1. tätä munkin täytyy päästä kokeilemaan, hyviä vinkkejä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kyllä mielenkiintosta ja varsin opettavaista, kun näki siitä pelipaikalta, miten hevonen reagoi eri käskyihin!

      Poista

Kommentoi vapaasti ja anna mulle vinkkejä!