tiistai 11. helmikuuta 2014

Haaveesta totta

Ny miä alan kirjottaa siitä, miten miä, aikuinen ihminen, aloin toteuttaa lapsuuden ajan haavetta. Miä oon aina ihaillu ja rakastanu hevosia. Sitä, miten ne on niin uljaita ja kunnioitusta herättäviä eläimiä.


Lapsena halusin ratsastamaan, mutta äiti ei uskaltanu päästää eikä sitä rahaakaan ollut. Salaa käytiin kaverin kanssa hoitamassa vanhaa ravuria ja välillä saatiin sille jopa satulakin selkään ja kokeiltiin, miltä "ratsastaminen" tuntuu. Eihän me mitään osattu, mutta ei meille myöskään mitään koskaan sattunutkaan. Sen hevosen nimi oli Cognac ja sitten se joutu makkaraksi. Miten myö itkettiinkään sitä silloin! Mutta niin lähtemättömän vaikutuksen tuo lapsena koettu räpellys ison eläimen kanssa teki, että kipinä jäi kytemään.


Ja kyteminen roihahti liekkiin, kun viimein kolmekymppisenä päätin, että nyt miä sen alotan. Ratsastuksen. Siitä päätöksestä on nyt noin 3,5 vuotta. Mutta älkääs pissikö vielä housuihinne. Miä ratsastin puolisen vuotta ja sit miä sikisin :) Ja sit sikis ystävä (http://runmia.blogspot.fi/), jonka kanssa olin alottanu heppailun. Meille tuli semmonen 2,5 vuoden paussi koko hommaan, mutta nyt myö ollaan taas satulassa. Eli aika aloittelijana tässä vielä mennään ja siksi tämä blogin kirjoittaminen juolahtikin mieleen. Olkoon tämä avuksi ja rohkaisuksi kaikille teille tätilöisille, jotka mielitte ratsaille. Se on niiiiiiin siistii!

Veikko ja miä
 
Miä niin rakastan näitä eläimiä! Niiden hoitaminen ja oppiminen koko ajan paremmaksi ratsastajaksi on maailman paras harrastus evö!


En siis vielä osaa hirmusti, mutta oon jo alkeisryhmästä edenny seuraavaan. Laukannoston harjoittelu on kovassa vauhdissa ja vaatii vielä aikamoista tasapainoharjottelua, että siitä saadaan kaunis ja sulava liike. Hevoset tekee mitä tekee ja miä keikun selässä :D


Jatkossa kerron tarkemmin, mitä tunnilla tehtiin ja mitä opin. Myös jo käydyistä tunneista ja tämän hetken taidoista kirjottelen varmasti.

Oomme löytäneet ihan huipputallin, jossa käymme kerran viikossa ratsastustunnilla. Hepolassa ollaan käyty nyt vasta pari kuukautta, mutta tulosta on syntynyt jo huimasti, ainakin omasta mielestä ;)

Käy tsekkaas tallin kotisivut www.tr-custom.com




 
Ja koska miä oikeesti haluun tulla hyväksi ratsastajaksi, miä myös haalin kirjastosta alan kirjoja iltalukemiseksi. Öööö, paitsi toi tarrakirja ei oo mun (eipä). Jostain kumman syystä joku meidän perheessä yrittää aivopestä myös meidän tytärtä heppahulluksi ;)

Tästä se tätiratsastusblogin kirjottaminen sitte lähtee. Naks naks.





3 kommenttia:

Kommentoi vapaasti ja anna mulle vinkkejä!