perjantai 27. kesäkuuta 2014

Mahtava meno, tiukka etukeno

Mulla on tänään kroppa tisseistä alaspäin juntturassa. Eniten lihaskipua on kyljissä, alaselässä, nivusissa, sisäreisissäja pohkeissa. JEI! Eilinen tunti on siis taas tehonnu ja kyllä me töitä tehtiinki. Sain alleni Toron. Tämä saattoi olla viimeinen kerta Toron kanssa, koska herralla alkaa olla kilsat täynnä :(

Mut ihan ekaks pakko esitellä mun uusia.... SUKKIA :D Hehe, mulla on edelleen ne talvikengät jalassa, mutta nyt on ollu taas niin viileitä ilmoja, ettei oo haitannu. Sain uudet (kaverin vanhat) ratsastushousutki ja nää on ny sen verran paksummat, kun ne mun mustat ei-ratsastushousut, ettei ne saakelin saappaat mahtunu pohkeesta sisään. Hoh. Mutta nää housut on mulle sen verta lyhyet, että normisukilla ei tullu mitään, kun lahje lähti ratsastaessa karkuun ja nousi tonne puoleen sääreen.


Eilen oli viimenen tunti taas pariin viikkoon. Hevoset pääsi eilisen jälkeen L O M A L L E. Oisin kyllä iteki jo niin loman tarpeessa... Noh, meillähän vierähti sitte kolmisen tuntia tallilla, kun meno ja seura oli niin lystikästä ja naurua riitti.


Mia, ratsastusystävä <3 Koita nyt sitte tämän kanssa olla normaali :D


Tai ton kanssa. Miä nätisti silitin kissaa ja katoin edeltävää tuntia, kun kisukka päätti yhtäkkiä, ettei tykkääkään musta ja puri mua pirulainen :D



Veikko <3


Humu <3

Ja sitten meiän tuntiin. Teeman mukaisesti jatkettiin eli istunnan parantamista ohjat löysänä. Tällä kertaa Tiina korjaili meidän jalkojen asentoa myös. Kävipä tuo ihan konkreettisesti kääntämässä meidän jokaisen ratsastajan varpaita eteen, kantoja alas ja polvia irti satulasta :) Ihana Tiina! Liike lähtee lantiosta ja mun lantio on ainakin ihan paskajäykkä. Eli pitääpä alkaa ketkuttelee sitä ees taas, josko se siittä notkistuis. Ite ainakin taas tajusin nyt sen asennon ja käynnissä se onnistuki, mut sit kun lähettiin harjotusraviin ni avot, sieltä ne väärät asennot taas keuli. Mun painopiste on väärä. Nojaan eteen, käännään varpaat ulospäin, jolloin kannat painaa hevosen kylkiin. Keventäessä nousen varpailleni, jolloin painopiste on taas liian edessä ja jalustimet luiskahtaa kengän kantoihin. Ja jos hevonen yllättäen hidastaa käyntiin, niin meikäläinen heilahtaa kaulalle. Jipii. Nyt miä tiiän mun ongelmat, mut en ainakaan eilen saanu niitä vielä korjattua. En vaan uskalla nojata sitä senttiä taaksepäin, enkä tiiä miks. Lisää kilometrejä alle siis.


Vasemmalla miä ja Toro, oikealla Mia ja Jolle



*muokattu myöhemmin: teeman mukaisesti on siis löysät ohjat, mutta ehkäpä ei nyt ihan näin löysänä ollu tarkotus :D


Tunnilla tuli hiki ja lihakset oli kovilla. Ravattiin koko tunti ja sitten about viimeset parikytä minuuttia laukattiin. Tai no ne laukkas, jotka sai laukan nostettua. Miä en saanu Toroa laukkaamaan oikeella kierroksella. En vaatinu tarpeeksi vaan annoin sen temppuilla. Kyllä miä yritin, mutta en tarpeeks. Kele! No, onneks vasemmalla kierroksella sain sen sitten laukkaamaan, vaikkakin reippaammin olis pitäny mennä. Tiina oli niin hyvä, kun se piiskasi meitä kaikkia yrittämään viimeseen asti ja aina nostamaan uuden laukan, jos hevonen lopetti. Ja myö saatiin laukata niin paljon, kun sielu sieti tai paremminkin taito riitti ;) Ja mulla oli niin hiki, mut miä vaan halusin enemmän ja enemmän. Hihii! Kyllä oli kivaa.

Jäätiin vielä tunnin ja hevosten hoidon jälkeen kattomaan seuraavaa tuntia. Sekin on niin opettavaista, kun näkee ihan läheltä, miten edistyneemmät ratsastaa. Ja ne teki samoja juttuja, kun myö, siksi se oli niin mielenkiintosta ja hauskaa. Ja meillä on muuten Hepolassa ihan paras huumori <3



torstai 19. kesäkuuta 2014

Mörkö

Pitkästä aikaa täällä, nyt on jotain kirjotettavaa taas. Hepolassa oli siis leirit eikä normitunteja ollu, niin tuli tuommonen reilu kahen viikon paussi. Kyllä se oli piiiiiitkä aika! Hirvee ikävä hevosia ja hevostelua koko tuon ajan <3 Noh, eilen meillä sitten oli viimein tunti ja jännitti taas aika lailla, kun Mian kanssa ajettiin Hurukselan tietä.

Mentiin kysymään Tiinalta, mitkä hepat meille tulee. Tiina virnuili, että menkää kattomaan tallin seinältä. Auts, tuo ties jotain jekkua. Ja siellähän se meikäläisen nimi koreili: Lissu - Riikka. Meinasin pissiä housuuni saman tien.


Lissu on valtavan kaunis ja menevä hevonen. Tallin nettisivuilla Lissua kuvaillaan näin: "2005 syntynyt tamma. Lissu on avuille herkkä ja hyvin eteenpäinpyrkivä tamma. Osaavuus Lissulla Helppo B tasoa, kuitenkin osaa vaativia liikkeitä, väistää käynnissä ja ravissa ja tekee mm. takaosakäännökset ja avotaivutukset. Lissu vastaa hyvin ratsastajan istuntaan ja kulkee kauniisti täsmällisen ratsastajan alla. Lissu on hoitaessa joka tytön/pojan unelma hevonen! Lissulla voi ajaa myös kärryillä." Ei kuulosta kovin pelottavalta, eihän?

Olin tehny Lissusta itelleni valtavan mörön. En siis ollu menny sillä koskaan aikasemmin, mutta oon nähny muitten menevän. Lissu on valtavan herkkä suustaan. Se ei tykkää yhtään kiskomisesta eikä nykimisestä. Eikä se tykkää suomenhevosista. Oon ite monta kertaa nähny Lissun luimuuvat korvat, kun oon ollu sen mielestä liian lähellä Veikon kanssa. Oon myös nähny sen potkiskelevan, pukittelevan ja temppuilevan muutenkin. Ja näistä syistä Lissusta oli tullu mulle hirveen pelottava. Nyt kun jälkeen päin taas mietin, niin eihän tossa oo taas mitään järkee. Jokainen hevonen varmasti joskus temppuilee ja saa säihkeitä. Se on vaan opittava elämään asian kanssa.

Tunti meni siis ihan hyvin. Mentiin koko tunti niin, että keskityttiin vaan istuntaan. Mentiin siis koko tunti ns. löysin ohjin eli piti sillä istunnalla ja jaloilla hoitaa ne kaikki hommat. Ja siinä onki hommaa aika paljo :) Nyt ei saanu ottaa yhtään tukea ohjista. Suurin osa ajasta mentiin harjotusravia. AUUUUTS! Mun kyljet, pehva, reidet, alaselkä ja vatsat on ihan tulessa. Lissun harjotusravi on huomattavasti erilaisempaa kuin Veikon. Vauhti on molemmilla kova, mutta Lissun selässä pompin, ku vieteriukko. Aluks mulla oli vaikeuksia jopa pysyä kyydissä. Niin valtava pomppu lähti satulasta joka askeleella. Huh. Mutta ajoittain sain homman toimimaan ihan ok. Hetkellisesti ainakin.
Jalustimet ei pysyny koko tuntiin oikeessa kohtaa. Mulla valahti koko ajan jalustin kannan juureen. Enkä saanu vauhissa korjattua niitä. Ärsyttävää. Asento mulla oli myöskin virheellinen, olin liian etukenossa koko ajan. Tiina huikkas mulle monesti, että nojaa taakse ja vatsa tiukaks, mut hitokseen vaikeeta muuttaa omaa painopistettään semmosessa pompporavissa. Lissu myös ilmeisesti huomas tän mun horjuvuuden sekä etukenon ja käytti tilanteen hyväkseen, kun se aina käyntiin hiljentäessä nakkas päänsä alas niin, että miä heilahin mukana. Onneks ei ollu tiukat ohjat, muuten miä oisin lentäny sieltä ku leppäkeihäs.

Laukannostoakin harjoteltiin. Sain Lissulla ehkä 2-3 kertaa sen ensimmäisen laukka-askeleen, mutta sit se lähti hillittömään raviin. Lissu on kuulemma laiska laukalle, enkä miä sitä sit saanukaan nostettua, kun en saanu tasapainoa pysymään tarpeeksi vakaana, että oisin saanu jalkojani kunnolla käytettyä apuina. Pirun vaikeeta oli koko tunti mutta niin hyvää harjotusta ja ihana toisaalta mennä jollain muulla hevosella pitkästä aikaa. Toivottavasti saisin ens kerrallakin Lissun, niin voin jatkaa siitä mihin jäin.

Mörkö siis selätetty :)

Hauskaa juhannusta kaikille!