maanantai 10. marraskuuta 2014

Ei vauhko vaan kipeä

Edellinen postaus kertoi vauhkosta hevosesta ja jännittävästä maastoretkestä. Tänään sain tietää, että Salamalla on selässä kipuja ja se on saanut lääkekuurin ja määräyksen olla levossa. Hevosen omistaja ja vakiratsastaja olivat juoksuttaneet Salamaa liinassa niin, että sillä oli ollut satula ja se oli pukitellut ja käyttäytynyt oudosti. Eikun eläinlääkäri paikalle ja lopputulos on lepoa ja kipulääkettä. Voi apua, miten sitä voikin tulla paha mieli :(

Kaikki se lauantain "huono" käytös tuntuu nyt ihan loogiselta käyttäytymiseltä, jos hevosta on koskenut. Pystyynnouseminen, pukittelu, pyöriminen, säpsyminen, ryöstäminen jne. voivat olla reaktioita kivusta, jota hevonen ns. juoksee pakoon. Toki hevonen oli ollut säikky sillä viikolla muutenkin, mutta olisi pitänyt tajuta ja palata talliin eikä pakottaa hevosta eteen. Miten voin jatkossa erottaa huonon käytöksen ja kivun toisistaan? Tämä on juurikin niitä juttuja, joissa haluan kehittyä ja tulla paremmaksi. Näiden oireiden tunnistaminen on osa sitä hevosmiestaitoa, jonka haluan oppia.

Salaman omistaja lohdutteli meikäläistä, etten saisi syyttää itteäni. En saisikaan, mutta syyttelen silti. Vähäsen. Niin paljon sitä noita nelijalkaisia rakastaa, ettei halua aiheuttaa niille kärsimystä <3

Tällä viikolla Salama saa siis levätä, mutta yritän sitä käydä rapsuttelemassa viikonloppuna.

<3


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentoi vapaasti ja anna mulle vinkkejä!