maanantai 17. marraskuuta 2014

Eka blogihaaste







For the first time evö, meikäläinen osallistuu blogihaasteeseen! Kiviä kaviouralla -blogin Marika kerto viime postauksessaan Blogitallista ja miähän uteliaana menin sitte heti tsiikailee, että mitä sieltä löytyy. Ja vau! Sieltähän löytyy :) Käypä kurkkaamassa, vaikkas TÄSTÄ.

Bongasin heti sieltä tämmösen haastesysteemin ja aattelin osallistua ihan mielenkiinnosta. Ja mielelläni tunkisin itteäni vähän piireihin, että a) verkostoituisin b) saisin lisää lukijoita ja c) saisin lisää vuorovaikutusta eli kommentteja. Eikä todellakaan olis pöllömpää, jos vaikka voittaiskin ;) Ohjeet haasteeseen osallistumisesta laitan postauksen loppuun. Aloitetaanpas sitten.

MITÄ MINÄ OIKEIN TEEN?
Yritän oppia hevosmiestaitoja. Siinä varmaan ytimekkyydessään vastaus, mutta aloitetaanpa ihan alusta. Lapsena en saanut ratsastaa, vaikka sitä kovasti halusin. Suurin tekijä oli raha. Sitä ei liiemmin ollut ylimääräistä yksinhuoltajaäidillä, jolla oli 4 lasta elätettävänään. Toinen tekijä oli se, että äitini ei uskaltanut päästää, koska pelkäsi hevosia. Kävin kuitenkin salaa kavereiden kanssa "ratsastamassa" vanhaa ravuria Cognacia. Hevonen eleli pihatossa eikä sen omistaja juuri meitä ohjeistanut, saimme touhuta sen kanssa ihan ominemme. Ihme, ettei mitään koskaan sattunut, koska eihän me juuri mitään osattu. Kipinä syttyi, mutta hevonen joutui piakkoin makkaraksi, joten se siitä salaharrastuksesta. 

Viimein kolmekymppisenä päätin, että nyt minä toteutan tuon lapsuudesta asti kyteneen haaveen ja aloitan ratsastuksen. Sain hyvän ystävän mukaan touhuun ja niin me alotettiin alkeista. Vihdoin harrastin ratsastusta ihan oikeasti. Ratsastus ei kuitenkaan ole pelkästään se syy, miksi harrastan hevostelua. Haluan tosissaan oppia tuntemaan hevosen luontoa, käyttäytymistä, hoitoa, syitä ja seurauksia. Olen mielestäni vieläkin alkeistasolla, mutta halu oppia on suuri!




MIKSI MINÄ SITÄ TEEN?
Koska rakastan hevosia ja ratsastusta, vaikka se niin pirun vaikeeta välillä onkin. Ja siksi, että nyt voin. Nyt minulla on sen verran rahaa, että voin harrastaa sitä, mitä olen aina halunnut harrastaa. Enkä pelkästään halua ratsastaa hevosta vaan haluan oppia sen yhteyden, jossa minä luotan hevoseen ja hevonen luottaa minuun. Haluan ansaita hevosen kunnioituksen ja haluan kunnioittaa sitä. Haluan oppia ratsastamaan niin hyvin, etten häiritse hevosta vaan me sulaudumme toisiimme ja kuljemme ajatuksen voimalla. Hehe, aika pieniä tavotteita meikäläisellä taas :) Ja hei, tietty siksi, että hevostelu nyt vaan on niiiiin kivaa ja terapeuttista!



KUINKA MINÄ SITÄ TEEN?
Olen siitä epäonninen, että budjettini ja aikani on rajallinen. Kahden alle kouluikäisen lapsen äitinä en pääse ratsastamaan kuin maksimissaan 2 kertaa viikossa. Toisen kerran käytän ratsastustuntiin, jossa maailman paras ope Tiina ohjaa, piiskaa, neuvoo ja vääntää jalasta. Toinen kerta menee maastoillessa yksityishevosella, jota vuokraan. Hitaalla vuositemmolla etenen ja kuitenkin kehittymisen halu on suuri eikä armoa itselle ja omalle oppimattomuudelle juuri löydy. Tie on tuskainen mutta niin palkitseva. Jokaisen hevosen kanssa vietetyn hetken jälkeen olen taas vähän viisaampi.
 


Jokainen voi osallistua blogitallin haasteeseen. Ohjeet löytyvät täältä KLIK Lopuksi haastan mukaan Kiviä kaviourallaSusu ratsastaa ja Kavioliitossa 30v. Jäänpä uottelemaan vastauksianne :) 

4 kommenttia:

  1. Voi Riikka! Kirjoitin jo jonkinlaisen postauksen blogihaasteeseen, mutta jotenkin se jäi niin tylsäksi, että jätin julkaisematta. Ehkä otan härkää sarvista ( hevosta korvista?) ja yritän huomenna uudestaan 😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Älä huoli, ei sun jutut oo koskaan tylsiä!

      Poista
  2. Jee! Miepä otan kans itteeni nyt niskasta kiinni, viime aikoina muutenki jääny nuo postailut vähemmälle, mutta jos se tästä! Jeij!

    VastaaPoista

Kommentoi vapaasti ja anna mulle vinkkejä!